Tänään syntyi lenkillä ajatus että voisi kirjoittaa tästä Australian seikkailuista siitä näkökulmasta, että miten sujuu hommat, milloin mistäkin aiheesta, kun lähtee pystymetsistä Australiaan. Ilman että on mitenkään hirveästi ottanut asioista selvää, ja kun sitten todennäköisesti yks jos toinenkin seikka menee epäideaalisesti. Näinpä tämä asianlaita kuitenkin nyt on. Toimikoon koko juttu ehkä jollekulle jopa sitten oppaana, “älä tee näin”. Ainakin ite voi sitten taas peilata että mitä kaikkea olis voinu etukäteen opiskella.
On sunnuntai. Nyt on tullut oltua siis miltei 5 päivää “täällä alapuolella”. Miltei koko aika on mennyt kämpän metsästämiseen. Ilmoitusten kaivamiseen netistä, tyypeille soittamiseen tai kirjoittamiseen, ja näytöissä ravaamiseen. Torstaina tuli käytyä 3 näytössä, perjantaina kolmessa, lauantaina kuudessa, sunnuntaina kolmessa. Sydney on kuitenkin maantieteellisesti aika iso paikka. Kun kartalla näyttää että äkkiäkös tonnekin menee, niin loppujen lopuksi mittakaava onkin hämännyt ja kestää kauan aikaa. Varsinkin bussit vetävät keskustan alueella luonnollisesti pitkään ja hartaasti, autokaupunki ja ruuhkaa tuppaa. Eikä tilanne hirveästi parane kun menee keskustan ulkopuolelle. Tosin väljyyttä tulee. Raideliikenne sitten toimii tietty paljon paremmin.
 |
| Aikamoisen murjun taloyhtiön sisäpihaa, eka näyttö joka autto tajuamaan että 200 dollarilla per viikko ei Sydneystä saa mitään kunnollista. |
On kyl tärkeetä pitää rutiini kasassa. Nyt on saanut aamulla ekaa täälläoloaamua lukuunottamatta käynyt lenkillä, joka kyllä piristää ihan tajuttomasti. Muuten vois olla aika epäenerginen olo ja mieli matalalla. Sillä tavalla pystyy pitää fiiliksen että on jollain tavalla kontrollissa, “säilyttää minuuttaan” vieraassa paikassa, ja nähdä vielä mestoja. Se myös integroi itteensä uuteen mestaan, kun joutuu sovittaa jotain mitä tekee niin ihan konkreettisesti uuteen paikkaan, eli lähinnä sovittaa jolkkailujaan maastoon ja kulttuuriin ja ottaa muita teilläliikkujia huomioon. Järkevät lenkkipolut luonnollisesti on aika vähissä keskustan alueella Sydneyssä, mutta kuninkaallisen kasvipuutarhan ympäri, oopperatalon ympäri ja rantsua pitkin pystyy vetäsee ihan järkevää settiä.
 |
| Lenkillä rantsussa, lahden toisella puolella kohteena oopperatalo. |
Pitää päästä hostellista kyllä äkkiä pois. Ei se nyt sillä tavalla hostelliksi mikään ylipaska ole oikeasti, mutta eihän ne nyt asumiseen oo tarkotettu ylipäätään. Ei mitään rauhaa, huoneessa ei (järkevää) ikkunaa, ja muutenkin meininki on just reppureissaajahenkistä. Koko ajan teinarireissaajille bileet päällä, ja läpinäkymätön ikkuna osottaa suoraan tiiliseinään ja alhaalla jäteastiat josta koko ajan kova mökä. Se että oon viikon on kyllä ylimitotettua, varsinkin siihen peilaten että vietän aikaa myös siellä. Eri asia jos vaan nukkuis.
 |
| Majapaikka ekalle viikolle, hostelli Maze Backpackers |
No comments:
Post a Comment